Kirjoittaja | Minska. Kuvat | Minska
Ruoantuotannolla on lukuisia vaikutuksia ilmastoon ja ympäristöön. Se vaikuttaa esimerkiksi ilmaston lämpenemiseen, vesistöjen rehevöitymiseen, maaperän happamoitumiseen sekä luonnon monimuotoisuuden kapenemiseen. Ruoantuotanto kuluttaa myös resursseja kuten ravinteita, energiaa, maapinta-alaa ja vettä. Ruoan ilmastovaikutuksista merkittävin osa syntyy maaperästä lannoitteiden käytön seurauksena tai suoraan eläimistä. Eläinperäinen ruoantuotanto kuluttaa enemmän resursseja kuin kasvisruoan tuotanto, sillä se vaatii enemmän luonnonvaroja, kuten maapinta-alaa ja vettä, ja aiheuttaa enemmän hiilidioksidipäästöjä.
Ruoantuotannon ympäristövaikutuksiin voidaan vaikuttaa, joskin rajallisesti
Ruoantuotannon ympäristövaikutuksia on mahdollista vähentää jonkin verran, mutta toisin kuin liikenteen ja asumisen päästöjä, ei nykytiedon valossa merkittävästi uusin teknologisin ratkaisuin, ei etenkään ilmastovaikutusten osalta. Ilmastovaikutuksia voidaan vähentää hävikkiä minimoimalla ja suosimalla mahdollisimman vähän kuormittavia ruokia.
Ruokavaliolla voi vaikuttaa ravinnekuormitukseen
Viljelyä kehitetään jatkuvasti tutkimustiedon perusteella ja lannoitusmäärät ovat pienentyneet huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Tästä huolimatta toistaiseksi ei ole nähtävissä merkkejä maatalouden ravinnekuormituksen vähenemisestä. Omaan ravinnekuormitukseen voi jokainen meistä vaikuttaa ruokavalion kautta: vältetään hävikkiä, lajitellaan tai kompostoidaan biojäte ja noudatetaan ravintosuosituksia esimerkiksi proteiinin määrän osalta (elimistöltä hyödyntämättä jäänyt ylimääräinen proteiini päätyy kuormittamaan jätevesien käsittelyä typen muodossa).
Tee ympäristöystävällisestä ruokavaliosta omannäköisesi
Ympäristöystävällinen ruokavalio voi pitää sisällään monenlaisia ruokia ja ilmastoystävällinen syöminen ei edellytä, että mistään ruoasta tarvitsisi luopua kokonaan. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaan kuuluvan RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmät arvioi, että ruokavalion ilmastovaikutusta on mahdollista vähentää 30–40 prosenttia muuttamalla ruokavaliota ja pitämällä huolta peltojen hiilivarastosta. Hallittu muutos kohti ravitsemuksellisesti täysipainoista ja ilmastoystävällistä ruokavaliota vaatii tietysti tuekseen ruokajärjestelmään vaikuttavia toimenpiteitä. Ilmastoystävällinen ruokajärjestelmä olisi terveellinen, kilpailukykyinen ja sosiaalisesti kestävä, kun sen vaatimaa muutosta tuetaan oikeilla päätöksillä. Raportin mukaan keskimääräinen ruokavalio voi pitää sisällään erilaisia yksilöllisiä ruokavalioita, mutta keskimääräistä lihankulutusta pitäisi selvästi vähentää. Samoilla linjoilla on EAT-Lancetin tutkimus planetaarisesta ruokavaliosta, josta myös WWF Suomi teki oman suosituksensa.
