Haluatko matkasi sadalla pihvillä vai riittäisikö puolikas?

|||||
Liikkumisen päästöt puhuttavat yhä enemmän. Kuinka suuri ero eri kulkuvälineiden päästöillä todellisuudessa on?

Kaupallinen yhteistyö | VR. Kirjoittaja Minska. Kuva | Rami Salle.

Viimeisten vuosikymmenten aikana olemme tottuneet nopeaan liikkumiseen paikasta toiseen. Tehokkuusajattelu on läsnä yhteiskunnassamme laajemminkin: haluamme pikaruokaa, pikatreenejä, pikasuhteita, pikamuotia ja pikaisia viikonloppupyrähdyksiä pois arjen keskeltä. Pikku hiljaa alamme kuitenkin havahtua siihen, että pikavaihde ei aina olekaan hyväksi, ei meille eikä ympäristölle. Alammekin tehokkuuden sijaan arvostaa tahdin hiljentämistä.

Monta syytä valita juna

Kun junamatkailu aikoinaan alkoi, ihmiset olivat kauhuissaan, koska junat kulkivat liian lujaa. Pelättiin, että sielu ei pysy matkassa. Nykyisin junalla matkustamisesta on toisaalta tullut symboli hitaalle matkailulle, toisaalta junalla kulkeminen on monesti selkeästi nopein ja näppärin tapa matkustaa. VR:n kyselytutkimusten mukaan matkustajat myös arvostavat rentoa tunnelmaa ja mahdollisuutta katsella vaihtuvia maisemia. Myös ympäristösyyt ovat saattaneet nousta tärkeäksi vaikuttajaksi, sillä junamatkailun suosio on kasvanut tänä vuonna 13 prosenttia. Interrailinkin suosio on pitkästä aikaa vauhdikkaassa nousussa, kenties ympäristösyistä, kenties seikkailumatkailun suosion kasvun myötä.

Lentohäpeää ja junakerskailua

Junamatkailussa on yksi merkittävä etu verrattuna muihin matkustustapoihin: se on lähes päästötöntä liikkumista eikä se valtaosassa nykyisiä kotimaisia ja eurooppalaisia rataverkkoja perustu fossiilisiin polttoaineisiin. Ja tätä nykyiset ilmastotietoiset ihmiset arvostavat. Junamatkailua kannattaa suosia myös muista kuin päästösyistä, sillä mitä enemmän suosimme junamatkailua, sitä enemmän ala voi kasvaa ja kehittyä. Kun junamatkailun suosio ja saavutettavuus kasvaa, siitä tulee myös yhä suuremmalle joukolle todellinen vaihtoehto niin vapaa-ajan kuin työmatkailunkin saralla. Ruotsissa on jopa vastavetona aiemmin syntyneelle lentohäpeän käsitteelle syntynyt uusi sana tågskryt, jonka voisi suomentaa junakerskailuksi. Länsinaapurissa lentohäpeä ja junakerskailu näkyvät myös käytännössä: kotimaanlentojen matkustajamäärät ovat pudonneet ja vastaavasti junamatkojen matkustajamäärät kasvaneet. Mielenkiinnolla odotamme, milloin Suomi seuraa Ruotsin kehityskulkua.

Vastuullisuuteen on jo herätty Suomessakin

Suomen matkatoimistoalan liitto SMAL toteutti syksyllä 2019 yhdessä jäsenyritystensä kanssa kyselyn, jonka avulla kartoitettiin suomalaisten ajatuksia matkustamiseen liittyvistä vastuullisista valinnoista. Kyselyn tuloksista selviää, että yhä useampi suomalainen kiinnittää huomiota matkanjärjestäjän ja matkapalvelun tarjoajan toiminnan vastuullisuuteen. Noin kaksi kolmesta vastaajasta ilmoitti kyselyssä valitsevansa kahdesta samankaltaisesta matkapaketista tai -palvelusta sen, jonka tarjoajan vastuullisuus on tuotu selkeästi esiin. “Jätteen vähentäminen ja kierrätys, tasa-arvo ja ihmisoikeudet, paikallisen kulttuurin kunnioitus sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ovat tärkeimpiä matkan valintakriteereitä suomalaisille matkailijoille,” ynnää Suomen matkatoimistoalan liiton SMALin toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti kyselyn tuloksia. Myös matkojen aiheuttamien päästöjen kompensointi, maata pitkin matkustaminen, ’slowtravel’ ja vastuullisten yritysten palveluiden käyttö korostuvat vastauksissa. Vastausten perusteella lähimatkailun ja ekologisten liikkumismuotojen suosion kasvua voisikin povata jo lähitulevaisuuteen.

Kuva| Janne Mikkilä

Mikä liikennemuoto voittaa päästövertailussa?

Ympäristötietoiselle matkustajalle eri kulkuneuvojen päästövertailu ei ole helppoa, vaikka erilaisia päästölaskureita ja avoimia päästötietokantoja löytyykin lukuisia. Päästöjä vertaillessa tavallinen tallaaja saa silti helposti menetettyä hermonsa ja tuhlattua uskomattoman paljon aikaa. Helpottaaksemme päästönäkökulman huomioon ottamista laskimme eri matkustusmuotojen päästöt Suomen suosituimmalla lento- ja junareitillä Helsingin ja Oulun välillä. Kyseinen reitti on ylivoimaisesti Suomen suosituin lentoreitti, ja sillä lentääkin vuosittain lähes miljoona ihmistä. Oulu-Helsinki-väli on myös yksi Suomen suosituimmista junareiteistä ja matkustajia tuolla välillä on yli miljoona vuodessa.

Vertailun tulokset

Henkilöauto

Oulusta Helsinkiin ajaessa hiilidioksidipäästöjä syntyy noin 80 kg/auto. Kilometrikohtaiset päästöt voi jakaa auton matkustajamäärällä eli esimerkiksi kolmen henkilön kulkiessa kyseisen matkan ovat matkustajakohtaiset päästöt noin 27 kg hiilidioksidia matkustajaa kohden.

Linja-auto

Mikäli linja-autossa on 14 matkustajaa, syntyy hiilidioksidipäästöjä noin 24 kg/matkustaja. Mikäli linja-auto olisi täysi (50 matkustajaa), jäisivät matkustajakohtaiset päästöt vain noin 9 hiilidioksidikiloon. 

Lentokone 

Kotimaan lennot ovat siinä mielessä ilmastonäkökulmasta erityisen haitallisia, että lyhyet lennot tuottavat suhteessa isommat päästöt lennettyä kilometriä kohden verrattuna pidempiin lentoihin. Nousut ja laskut ovat lentomatkan saastuttavimmat vaiheet ja lyhyellä matkalla niiden suhteellinen osuus on suurempi. Lentoyhtiöiden keskiarvopäästöt Oulu-Helsinki-reitillä ovat 132 kg hiilidioksidia. Potkurikoneen päästöt ovat paitsi merkittävästi suihkukonetta pienemmät (noin 42 kg), ne ovat myös ilmastolle vähemmän haitallisia, sillä potkurikone lentää matalammalla ja näin ollen myöskään päästöt eivät mene suoraan yläilmakehään, missä ne ovat kaikkein haitallisimpia.

Juna

VR:n junista 95 % kulkee ekosertifioidulla vesisähköllä. Junamatka välillä Helsinki-Oulu tuottaa hiilidioksidipäästöjä vain alle kilon verran eli juna on kaikista vertailluista matkustusmuodoista selvästi ilmastoystävällisin.

Oulu-Helsinki-matkan pituus 607 km. Henkilöauton ja linja-auton päästöt VTT:n Lipasto-tietokannasta, junan päästöt VR:ltä, lentämisen päästöt Atmosfairin laskurista.

Onko 160 tai 260 kiloa hiilidioksidikiloa sitten paljon vai vähän?

Mikäli pyrkimyksenämme on pysäyttää ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen, olisi jokaisen kannettava kortensa kekoon ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Edestakaisen Helsinki-Oulu-matkan päästöjä (autolla noin 160 kg CO2, lentäen noin 260 kg CO2) on hyvä suhteuttaa globaaliin päästöbudjettiin, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä saisi jokaisen maapallon asukkaan päästöt olla korkeintaan 3200 kg vuodessa. Jos yksittäinen meno-paluumatka nappaa päästöbudjetista lähes kymmenyksen pois, tarkoittaa se sitä, että päästöbudjetissa pysyäkseen on yksilön karsittava päästöjään reippaammin jollain toisella alueella. Suomalaisen vuosittaisten päästöjen ollessa tällä hetkellä keskimäärin 10 000 kg, on meillä joka tapauksessa reippaasti kirittävää päästäksemme globaalin päästöbudjetin rajoihin.

Päästöjen määrä konkretisoituu, kun matkustamisen päästöt suhteutetaan lihansyönnin päästöihin.

Asia on pihvi: juna on vähäpäästöisin

Suhteuttaaksemme päästölukemia teimme vielä pienen vertailun siitä, millaisia päästöjä matkustaminen eri kulkuvälineillä tuottaa verrattuna lihansyöntiin, jota moni jo innokkaasti oman terveydenkin nimissä haluaa vähentää. Menopaluumatka Oulu-Helsinki lentäen taitettuna vastaa päästöiltään (264 kg co2) noin sataa kappaletta sadan gramman naudanlihapihviä eli kymmentä kiloa lihaa. Henkilöauto tuottaa tuolla välillä hiilidioksidipäästöjä yhtä paljon kuin 59 naudanlihapihviä. Junalla samasta menopaluumatkasta päästöjä syntyy alle kaksi kiloa eli saman verran kuin noin 60 grammasta pihviä. Mikäli olet ilmastosyistä valmis vähentämään lihansyöntiä, auttaisiko tämä laskelma siirtymään myös ympäristöä vähemmän kuormittavaan matkustamiseen?